Terveisiä Läski-Vililtä: Muista Brandy syödä paljon ja usein, niin kasvat yhtä isoksi kuin minä. Tänään painoin 8,3 kiloa. Olen mahtava tyyppi, iso ja ihana.
perjantai 19. joulukuuta 2008
Kaksi päärynää
Terveisiä Läski-Vililtä: Muista Brandy syödä paljon ja usein, niin kasvat yhtä isoksi kuin minä. Tänään painoin 8,3 kiloa. Olen mahtava tyyppi, iso ja ihana.
Brandyn totuudet
Mottoni:Koskaan ei ole liian myöhäistä! Riekkua nimittäin! En ymmärrä, kun nuo muut meinaa ruveta nukkumaan, kun ilta tulee, ihan kummallisia...kun sehän on parasta aikaa juosta ympäri taloa! Sit ne vielä toruu minua, kun yritän saada niitä pysymään hereillä...Turrekin on ihan tyhmä silloin, kun sekin vaan nukkuu...
Elämäni tarkoitus: Leikki on lapsen työ ja elämän tarkoitus! Ja syöminen. Mielellään koiran kupista.
Suosikki harrastuslajini: Pikamatkat. Kestävyyslajeihin ei vielä kunto riitä, mutta pikamatkoilla olen ihan haka.
Mikä ei nappaa: Kynsien leikkaus. Vaikka miten yritän livahtaa karkuun, niin aina ne saa mut kiinni ja sit ne pitää kiinni, ja jollain metallivehkeellä napsii miun ihanan pitkät ja terävät naskalit poikki :( Kun MINÄHÄN TARVITSEN niitä!
Hyvää seuraa: Turre. Turre on maailman paras. Sillä on ihanan paksu, pörröinen ja lämmin turkki. Turren kainaloon on ihana käpertyä nukkumaan. Tai voi sen turkissa roikkua kyydissäkin. Ja hännässä..
Huonoa seuraa: Ei oo vielä tullut vastaan. Täällä on käynyt joku toinenkin koira meillä, vähän niinkuin Turre, mutta ei ihan. Se ei oikein innostunut leikkimään, enkä mie uskaltanut hypätä sen karvoihin, kun se oli vähän pidättyväisen oloinen...
Paras lukemani/kirjoittamani kirja: Karjalainen on tosi laadukas lehti. Nappaan sen aina pöydältä lattialle ja luen siellä (kun miun ihmiset ei jostain syystä anna miun olla pöydällä).
Elämäni tarkoitus: Leikki on lapsen työ ja elämän tarkoitus! Ja syöminen. Mielellään koiran kupista.
Suosikki harrastuslajini: Pikamatkat. Kestävyyslajeihin ei vielä kunto riitä, mutta pikamatkoilla olen ihan haka.
Mikä ei nappaa: Kynsien leikkaus. Vaikka miten yritän livahtaa karkuun, niin aina ne saa mut kiinni ja sit ne pitää kiinni, ja jollain metallivehkeellä napsii miun ihanan pitkät ja terävät naskalit poikki :( Kun MINÄHÄN TARVITSEN niitä!
Hyvää seuraa: Turre. Turre on maailman paras. Sillä on ihanan paksu, pörröinen ja lämmin turkki. Turren kainaloon on ihana käpertyä nukkumaan. Tai voi sen turkissa roikkua kyydissäkin. Ja hännässä..
Huonoa seuraa: Ei oo vielä tullut vastaan. Täällä on käynyt joku toinenkin koira meillä, vähän niinkuin Turre, mutta ei ihan. Se ei oikein innostunut leikkimään, enkä mie uskaltanut hypätä sen karvoihin, kun se oli vähän pidättyväisen oloinen...
Paras lukemani/kirjoittamani kirja: Karjalainen on tosi laadukas lehti. Nappaan sen aina pöydältä lattialle ja luen siellä (kun miun ihmiset ei jostain syystä anna miun olla pöydällä).
torstai 18. joulukuuta 2008
Katos peijoonia!
Olen päässyt sisäpiiriin, jiihaa!
Brändi on ihana. Se on varmaan meidän jälleensyntynyt Molli, joka v. 2005 lähti (tai laitettiin) taivaallisempien hiirten valtakuntaan. Ilme ja väri ainakin on ihan samat.
Molli oli sekopää. Vai onko se viisautta kun ei pääse tarpeeksi nopeasti liikkeelle niin voi hypätä seinälle ja ponkaista siitä vauhtia. Mene ja tiedä.
Viimeksi kun teillä kävin, yritin huijata Brändiä hyökkäämään kimppuun. Rapisutin mattoa, sohvaa ja pöytää eikä mikään kelvannut. Se vaan katsoi minua sillä ilmeellä. Tunsin itseni tosi tyhmäksi.
Sano Brändille, että nuolaisee Turrea puolestani. Turre on ihana, mutta en halua saada karvoja suuhuni. Joku raja sentään!
Jatsin puolesta lähetän terkkuja, vaikka se ei ole ihan Brändin lempiystävä. Voisi olla, jos kissariiviö ei tuijottaisi niin tiukkaan. Vähemmästäkin koiraparka vaivautuu ja alkaa katsella mieluummin laipionrajoja.
Brändi on ihana. Se on varmaan meidän jälleensyntynyt Molli, joka v. 2005 lähti (tai laitettiin) taivaallisempien hiirten valtakuntaan. Ilme ja väri ainakin on ihan samat.
Molli oli sekopää. Vai onko se viisautta kun ei pääse tarpeeksi nopeasti liikkeelle niin voi hypätä seinälle ja ponkaista siitä vauhtia. Mene ja tiedä.
Viimeksi kun teillä kävin, yritin huijata Brändiä hyökkäämään kimppuun. Rapisutin mattoa, sohvaa ja pöytää eikä mikään kelvannut. Se vaan katsoi minua sillä ilmeellä. Tunsin itseni tosi tyhmäksi.
Sano Brändille, että nuolaisee Turrea puolestani. Turre on ihana, mutta en halua saada karvoja suuhuni. Joku raja sentään!
Jatsin puolesta lähetän terkkuja, vaikka se ei ole ihan Brändin lempiystävä. Voisi olla, jos kissariiviö ei tuijottaisi niin tiukkaan. Vähemmästäkin koiraparka vaivautuu ja alkaa katsella mieluummin laipionrajoja.
Alkajaiseksi:
Tämä blogi kertoo pääasiassa tyttökissa Brandystä. Brandy tuli meille 9.11. 2008. Brandy on aika leikkisä ja tulee hyvin toimeen Turren, Kassun ja Pupen kanssa.
Tilaa:
Kommentit (Atom)